Jokkmokk – ilmastokonferenssi ja saamelaismarkkinat

Jokkmokk 2013 nettiin
Kuuden hengen retkikuntamme lähti helmikuun alussa kohti Jokkmokkia, jossa järjestettiin Jokkmokk Winter Conference. Tänä vuonna teemana oli Sustainable Energy, Sustainable living and Planning for action. 22 tunnin matkan (Helsinki-Kemi junalla, Kemi-Haparanda bussilla, Haparanda-Luleå bussilla ja Luleå-Jokkmokk bussilla) jälkeen saavuimme vihdoin lumiseen Jokkmokkiin ilmastokonferenssin teemaan sopivasti hitaasti matkustaen. Hidas matkustaminen voi olla antoisaa, sillä siten hahmottaa realistisesti välimatkat paikkojen välillä, se auttaa tutustumaan matkatovereihin, jotka olivat ennalta tuntemattomia ja antaa aikaa virittäytyä siihen, mitä olimme menossa tekemään: oppimaan lisää ilmastosta, sekä tutustumaan muihin pohjoismaalaisiin ja saamelaiseen kulttuuriin.

Jokkmokin kunnassa on n 6000 asukasta, mutta kunta on Ruotsin toiseksi suurin, joten asukkaita on harvassa. Asukkaat Jokkmokissa ovat pääosin saamelaisia, jotka puhuvat eteläsaamen kieltä.

Konferenssissa oli osallistujia useista maista, Lichtensteinista Pohjois-Ruotsiin. Näkökulmia oli monia, ja erilaiset työpajat auttoivat pureutumaan asioihin itselle uusista näkökulmista. Myös erilaiset esitelmät valaisivat ilmastoasiaa pohjoisesta näkökulmasta.

Jokkmokk, Norrbotten, Sweden
4 February – 7 February 2013
Sparbanksalen Aja – Ájtte Sámi Museum

Main Issues 2013:
A melting Arctic and the world’s hunger for metals and energy are leading to an increasing interest in exploring the vulnerable regions. At what costs is that to happen and how will it affect people? At the same time, a growing number of communities are working on sustainable energy and sustainable living solutions. The European Covenant of Mayors and its thousands member municipalities committed to climate protection are one example. What can we learn from them?

Jokkmokk Winter Conference 2013 focuses therefore on the following issues:
• A Planet under Stress
• Climate Change, Energy Production and the Arctic: conflicts and solutions
• Covenant of Mayors: European municipalities planning actions for Sustainable Energy
• Traditional and indigenous knowledge: A resource for today’s decisions?

Konferenssista jäi näin jälkikäteen ajatellen päällimmäiseksi mieleen, että 100% uusiutuvan energian käyttö on mahdollista, jos vain löytyy tahtoa siihen. Anna Leidreiter sanoi omassa esitelmässään, että uusiutuvan energian käyttö ei ole vaihtoehto, vaan se on ainoa mahdollinen valinta. Lisäksi useat luennoitsijat peräänkuuluttivat yhteisön ottamista mukaan päätösten tekoon. Asukkaita voidaan ottaa mukaan sekä rahoittamaan että tekemään päätöksiä uusiutuvan energian käytöstä, ja uusiutuvan energian tuottamisesta syntyvillä voitoilla voidaan kehittää asukkaiden omaa yhteisöä. Näin on tehty jo pitkään Tanskassa.
Työtä uusiutuvan energian hyväksi voidaan tehdä siis monella tasolla. Esimerkiksi kaupunginjohtajat ovat sitoutuneet parantamaan kotikaupunkiensa ympäristöystävällisyyttä: Helsingissä tavoite on vähentää hiilidioksidipäästöjä 20% (http://www.eumayors.eu/about/signatories_en.html?city_id=189&seap)

Kaiken ilmastotietouden ja mahdollisuuksien lukuisuuden lisäksi retkellä jäi aikaa tutustua myös toiseen eteläsuomalaisille uuteen asiaan: saamelaisuuteen. Saamelaiset ovat Pohjois-Euroopan alkuperäiskansa, jotka elävät nykyään lähinnä Suomen, Norjan ja Ruotsin pohjoisissa osissa. Saamelaisilla on yhdeksän omaa saamelaiskieltä. Normaalisti pelkästään saamesta puhuttaessa tarkoitetaan pohjoissaamea, joka onkin näistä kielistä puhujamäärältään suurin. Jokkmokkin talvimarkkinat ajoittuvat helmikuun kuudennen päivän tienoille. 6.2. onkin saamelaisten kansallispäivä ympäri Pohjolaa. Talvimarkkinoille kerääntyy käsityöläisiä ympäri Saamenmaata, ja Saamelaistanssit ovat pitkään olleet nuorisolle tärkeä kohtaamispaikka. Mekin päädyimme kiertelemään saamelaisten markkinoita, ihmettelemään hienoja lapinpukuja, maistamaan erilaisia ruokia ja pyörähtelemään saamelaistansseissa tutustumassa paikalliseen nuorisoon. Vierailu avasi silmiä ja antoi uutta ymmärrystä saamelaisten elämästä – varsinkin, kun nyt pystyimme yhdistämään tietyt vaikeudet konferenssin luentojen perusteella saamelaiskulttuurin ulkopuolelle.

“>Jokkmokk saamelaismarkkinat-nettiin

Saamelaismarkkinoiden avajaiset.
“>Jokkmokk saamelaismarkkinat 2-nettiin

Jokkmokk saamelaismarkkinat 3-nettiin
Markkinat.
Yövyimme Jokkmokkissa tanskalaisen ja ruotsalaisen retkikunnan kanssa, ja samalla pääsimme käyttämään kouluruotsiamme. Yllättävän hyvin sitä naapureita ymmärsi, kunhan muutamien sanojen merkitys saatiin selvitettyä ja kaikki muistivat puhua selkeästi ja tarpeeksi hitaasti. Päädyttiinpä sitä lopuksi opettamaan muutama sana suomeakin läntisille naapureillemme.
Kaiken kaikkiaan retki oli hieno elämys, ei tullut enää lopputalvena valiteltua pakkasia, kun Jokkmokkissa lämpötila oli laskenut -28 asteen paikkeille, kun eräänä iltana palasimme hiihtoretkeltä. Paluumatkalla junassa ja bussissa seurue oli väsynyt, hiljainen, mutta hyvin tyytyväinen.
Lopuksi kommentteja reissusta vielä osalta muista osallistujista:
Elina: Markkinoilla oli kiva nähdä saamelaispukuja, koska ne olivat niin hienoja (korut myös). Kulttuuria oli myös mahtava nähdä, ilmassa oli suuren tapahtuman tuntu. Konferenssissa Workshop alkuperäiskansojen perspektiivistä oli erityisen mielenkiintoinen. Muutenkin konferenssissa oli hyvin otettu huomioon useampi näkökulma. Kaivosten merkitys sekä aluetta kehittävänä että luontosuhteen rikkovana kaksijakoisena voimana oli yllättävä ja auttoi ymmärtämään kehitystä ja toisaalta sen vastustusta. Retkestä jäi kokonaisuudessaan positiivinen fiilis. Oli kiva tavata muita (tanskalaisia ja ruotsalaisia) ja keskustella saamelaiskulttuurista heidän kanssaan.
Emilia: Markkinoilla tunsi todella olevansa kokoontumispaikassa, oli mukavaa jutella torimyyjien kanssa. Konferenssin puhujat olivat hyviä, tunnelma hyvä ja keskustelua käytiin rakentavassa hengessä. Vaikka asiat riitelivät, eivät ihmiset riidelleet.

Katja: Konferenssissa oli havahduttavinta, että se nosti esiin saamelaisnäkökulman monessakin asiassa. Esimerkiksi kaivoshankkeiden suunnitteleminen jonnekin kauas pohjoiseen “missä kukaan ei asu” uhkaa juuri saamelaisyhteisöjä. Lappilaisten maa-alueet ovat elintärkeitä etenkin porojen laidunmaina. Saamelaisten elävää kulttuuria ei saisi uhata.
Toinen mieleeni jäänyt asia seminaarista oli se, että oma-aloitteisuudella ja uskolla muutokseen voi innostaa lukemattomia ihmisiä mukaan painostamaan kuntia ja valtioita panostamaan enemmän esimerkiksi uusiutuviin energiamuotoihin. Ilmastonmuutos on todellinen uhka, jokaisen tulisi osallistua ilmastotalkoisiin omalla panoksellaan.

Matkalla oli ilahduttavaa huomata että nuoretkin saamelaiset ovat ylpeitä kulttuuristaan ja haluavat jatkaa perinteitä pukeutumalla kansallispukuun. Itselleni olisi todella vierasta pukea ylle kansallispukua ja liehua se päällä tansseissa. En olekaan aiemmin nähnyt samanlaista pukuloistoa muualla kuin saamelaistansseissa. Saamelaiset ovat sitkeitä perinteiden jatkamisessa ja oman kulttuurin vaalimisessa. Myös saamelaismarkkinoiden järjestäminen 408. kertaa osoittaa sen.
Ennen matkaa en tiennyt sitäkään että eri maissa asuvilla saamelaisilla on yhteinen kieli ja maa-alueet/laidunalueet voivat jakautua myös valtioiden rajojen ulkopuolelle.

Emma: Resan till Jokkmokk gav nya insikter, erfarenheter och framförallt inspiration – klimatkonferensen levererade konkreta åtgärdsförslag på hur man kunde stävja klimatförändringen genom att satsa på gränsöverskridande myndighetssamarbete, gräsrotsengagemang och lokala lösningar. Att se Jokkmokk med egna ögon och uppleva samekulturen på nära håll var nyttigt och lärorikt, detta önskar man alla kunde få ta del av någon gång. Jokkmokk associeras i framtiden med mysiga middagar, rundabordet-diskussioner om hållbarhet ur ett businessperspektiv och renrace med mera. Rekommenderas!

Lisää aiheesta:
www.jokkmokksmarknad.se
www.winterconference.se
http://www.worldfuturecouncil.org/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *